Vappupuhe Kuopion ja Siilinjärven toreilla

Arvoisat kuulijat, hyvää työn juhlaa. 

Tätä päivää on syytäkin juhlaa. Hyvinvointia syntyy työstä ja yrittämisestä. 

Arvoisat kuulijat,

vahva ja kestävällä pohjalle rakennettu talous on paras takeemme tulevaisuudesta. Silloin kestämme iskuja maailmalta, pystymme pitämään verotuksen matalalla ja turvaamaan laadukkaan koulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelut koko Suomessa. 

Suomen talouden pohja kuitenkin vuotaa. Se on vuotanut jo pitkään. Vuoden 2008 jälkeen emme ole kertaakaan saaneet puristettua julkista talouttamme plussan puolelle. Kun menot ovat 16 vuotta suuremmat kuin tulot, niin on selvää, mihin se johtaa.

Viime vuonna Suomi velkaantui EU-maista nopeiten. Siis Suomi, joka vielä kymmenen vuotta sitten ohjeisti muita talouden pidosta, velkaantuu nyt nopeammin kuin muut. Esimerkiksi Kreikan, vanha kriisimaan, velkasuhde laski nopeimmin Euroopassa. Aiemmin Suomessa peloteltiin, että olemme kohta Kreikan tiellä. Näiden lukujen valossa joutuu kohta toteamaan, että olisimmepa.

Talouden tilanteen vähättely täytyy nyt lopettaa ja katsoa totuutta suoraan silmiin. Tämä koskee meitä kaikkia, mutta erityisesti oppositiopuolueita. Nyt ei riitä enää kritiikiksi Ylen Alivaltiosihteerit -ohjelman muutosvastarinta, jonka ainoa vastaus muutoksiin oli ”ei käy, ei käy, ei käy”. Kritiikkiä on kyllä helppo antaa ja samoin osoittaa vikoja muissa. Kuitenkin kuten jo tällä kaudella olemme huomanneet, oman vaihtoehdon kertominen on jo paljon vaikeampaa. Odotankin mielenkiinnolla, milloin saamme oppositiolta heidän vaihtoehtonsa 9 miljardin sopeutustoimille.

Onneksi meillä on hallitus, joka ei jää toimettomana katsomaan talouden heikkoa tilannetta, vaan on valmis monien asiantuntijoiden jo pitkään peräänkuuluttamiin uudistuksiin niin työmarkkinoilla kuin muillakin yhteiskunnan osa-alueilla.

Arvoisat kuulijat, 

sopeuttamalla talous ei kuitenkaan yksin nouse. Ei, se vaatii kasvua. Kasvusta on kuitenkin helpompi puhua kuin sitä on tehdä. Kasvu ei nimittäin synny hallituksen pöydällä, eduskunnan suuressa salissa tai poliitikkojen vappupuheissa. Se syntyy yrityksissä, se syntyy uusista ideoista ja innovaatioista, se syntyy osaamisesta ja koulutuksesta. 

Siksi onkin hienoa, että sopeutuksen keskelläkin Orpon hallitus panostaa juuri näihin kasvun eväisiin. Peruskoulun rahoitusta vahvistetaan 200 miljoonan eurolla, tutkimus ja kehitys toimintaa osoitetaan miljardin lisärahoitus vaalikauden loppuun mennessä, hallitus antaa yliopistoille rahoituksen 1000 uutta tohtorin kouluttamiseen. Tästä rahoituksesta muuten lähes 20 miljoonaa euroa ohjataan Itä-Suomen yliopistolle. Hallitus pyrkii siis turvaamaan mahdollisuudet kasvulle ja kehitykselle koko Suomessa.

Arvoisat kuulijat,

toinen vakautemme tae on turvallisuus. Tällä hetkellä elämme epävarmemmassa ajassa kuin ennen. 

Aggressiivinen, arvaamaton itänaapurimme sotii Ukrainassa jo kolmatta vuotta, ja tällä hetkellä loppua ei ole vielä näkyvissä. On entistä tärkeämpää, että Suomi, EU ja koko läntinen maailma pysyvät tiukasti Ukrainan tukena. Meidän tulee antaa riittävää aseapua ja muuta tukea Ukrainalle, jotta se kykenee puolustautumaan tätä raakalaismaista hyökkäystä vastaan. Ukrainan asia on meidän yhteinen.

Samaan aikaan kun Venäjä hyökkää Ukrainassa, pyrkii se hybridivaikuttamisella ja välineellistetyllä maahantulolla horjuttamaan Suomen kansallista turvallisuutta. Emme voi antaa tälle tuumaakaan periksi. On hienoa, että Orpon hallitus on tarttunut tähän määrätietoisesti. Talvella toteutettu itärajan sulku on toistaiseksi toiminut toivotulla tavalla, sillä saimme rajalle tulon päättymään. Tarvitsemme kuitenkin nyt pysyviä työvälineitä rajaturvallisuuden takaamiseksi. Näitä toimia valmistellaan nyt sisäministeriössä. Nämä valmisteltavat lait on tärkeää saada mahdollisimman nopeasti voimaan, jotta pystymme jatkossakin reagoimaan Venäjän aiheuttamaan turvallisuusuhkaan. 

Arvoisat kuulijat, 

vielä muutama sana EU:sta. Noin kuukauden päästää käydään EU-vaalit ja ne tulevat olemaan aikamme yhdet tärkeimmistä. Näissä vaaleissa päätetään EU:n tulevaisuuden suunnasta ja siitä, mihin me haluamme yhteistä unioniamme kehittää.

Tällä hetkellä EU:n kehittämisestä julkisuuteen nousee kaksi näkemystä. Toisen mukaan EU:n ongelma on liian vähäinen velkamäärä, joka saadaan korjattua vain sillä, että maat hyppäävät yhteiseen velkalaivaan ja seilaavat kohti auringonlaskua. Toisaalla taas puhutaan EU-erosta ja toivotaan, että EU:n rooli maailmalla heikkenisi. Sanon teille, että meillä on kyllä kolmaskin vaihtoehto. Me emme tarvitse yhteistä velkaa EU-maille, sen sijaan me tarvitsemme kilpailukykyä ja kevyempää sääntelyä, jotta pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa. Me emme tarvitse puhetta EU-erosta tai vähemmästä, heikommasta EU:sta vaan päinvastoin tarvitsemme parempaa ja vahvempaa EU:ta. EU on Suomelle tärkein arvoyhteisö ja sen roolia tuleekin kasvattaa kansainvälisillä areenoilla.

EU on johtava länsimaisten demokratioiden yhteenliittymä. Aikana, jolloin autoritääriset maat kuten Venäjä ja Kiina pyrkivät horjuttamaan maailman vakautta, EU:lle on entistä suurempi tarve. Demokratia tarvitsee puolustajansa. 

Pieni 5,5 miljoonan asukkaan Suomi olisi paljon heikommassa asemassa ilman EU:ta. Tämän vuoksi jokaisen meistä on tärkeää äänestää tulevissa EU-vaaleissa. 

Omasta puolestani oikein hyvää ja iloista vappua!