Meidän on turvattava laadukkaat palvelut Pohjois-Savon hyvinvointialueella jatkossakin.

Pohjois-Savon hyvinvointialue on toiminnassa nyt muutaman vuoden. Alun käynnistyskipujen jälkeen alueemme palvelut on saatu toimimaan ja olemme jopa pystyneet kehittämään palveluitamme. Työtä kuitenkin vielä riittää. Taloutemme on Suomen alijäämäisimpiä ja jäämme monella mittarilla jälkeen muista hyvinvointialueista. Haluan olla kehittämässä hyvinvointialuettamme myös jatkossa.

Sujuvaa hoitoonpääsyä

Jokainen meistä sairastuu joskus, ja silloin apua pitäisi saada ilman kohtuutonta odottelua. TTerveydenhuollon on toimittava silloin, kun sitä tarvitaan – ei vasta silloin, kun tilanne on ehtinyt pahentua.

Ratkaisuja on olemassa. Omalääkärimallilla voimme parantaa hoidon jatkuvuutta ja helpottaa terveydenhuollon kuormitusta. Kun potilaalla on tuttu lääkäri, hoito on sujuvampaa ja tehokkaampaa, kun lääkärin ei tarvitse joka kerta käydä uudestaan läpi esimerkiksi lääkitystään ja sairaushistoriaa. Tämä säästää myös terveydenhuollon resursseja, kun turhat päivystyskäynnit ja pompottelu erikoissairaanhoitoon vähenevät.

Lisäksi meidän on edistettävä ammatinharjoittajamallia. Ammatinharjoittajamallissa lääkärit voisivat toimia yksityisinä ammatinharjoittajina, mikä toisi hoitoon joustavuutta. Tämä toimintamalli voi lyhentää hoitojonoja ja parantaa hoidon saatavuutta erityisesti niillä alueilla, joissa resurssit ovat niukat. Ammatinharjoittajamallia on jo pilotoitu esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla, ja nyt sitä tulee edistää myös Pohjois-Savossa.

Arvokas ikääntyminen

Suomessa ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti, ja samalla kasvaa myös tarve laadukkaille ja inhimillisille palveluille. Jokaisella ikäihmisellä on oikeus arvokkaaseen vanhuuteen – se tarkoittaa turvallista asumista, riittävää hoivaa ja mahdollisuutta elää omannäköistään elämää.

Entistä useampi ikääntynyt asuu omassa kodissaan. Kotona asuminen vaatii kuitenkin entistä enemmän tukea. Meidän on varmistettava, että kotihoidon resurssit ovat riittävät ja että hoitajilla on aikaa tehdä työnsä hyvin.

Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua asua kotona loppuun asti. Meidän on huolehdittava siitä, että hoivapaikkoja on riittävästi tarjolla. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan tarvitsemme palveluntuottajiksi niin yksityisiä kuin julkisia palveluita.

Ikääntyminen ei saa tarkoittaa yksinäisyyttä. Monelle arjen suurin haaste on yksinkertaisesti liikkuminen – kauppaan, lääkäriin tai tapaamaan läheisiä. Siksi liikkumispalveluiden ja yhteisöllisten toimintojen kehittäminen on tärkeää. Jokainen ansaitsee vanhuuden, jossa voi tuntea itsensä arvokkaaksi ja osaksi yhteiskuntaa.

Panostetaan nuoriin

Mielenterveyspalvelut ovat monille nuorille kriittisen tärkeitä – mutta jonot ovat liian pitkiä. Apua on saatava silloin, kun sitä tarvitaan, ei vasta kuukausien päästä. Viivästynyt hoito voi tarkoittaa sitä, että ongelmat pahenevat ja nuori joutuu lopulta erikoissairaanhoidon piiriin. Tämä ei ole kestävää yksilön eikä yhteiskunnan kannalta.

Meidän on panostettava matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, joissa nuori voi saada apua nopeasti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kouluissa ja oppilaitoksissa saatavilla olevaa tukea, nuorille suunnattuja chat-palveluita ja ennaltaehkäiseviä toimia.

Nuorten hyvinvointi ei ole vain terveyspalveluita – se on myös mahdollisuuksia opiskella, harrastaa ja löytää oma paikkansa yhteiskunnassa. Hyvinvointialueen tulee yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa keskittyä ennaltaehkäisevien palvelujen parantamiseen. Me emme tarvitse turhia raja-aitoja eri toimijoiden välillä.

Sakarista sanottua

Kirjoituksia